Klaus Rannan ja Matti Holin kirjoitus (HS Mielipide 11. 3.)
ei vakuuttanut meitä siitä, että autismin kirjon nuoret saavat parasta
mahdollista heille kuuluvaa hoitoa ja kuntoutusta. Kirjoituksessa oli
paljon aikomuksia, suunnitelmia ja kehittelyä.
Ihmetystä herättää toimintatapa, jossa olemassa olevat palvelut lopetetaan, vaikka korvaavia palveluja vasta kehitellään.
Hus
psykiatrian toimintasuunnitelmassa 2010–2015 kirjoitetaan seuraavasti:
"Osa psykiatrisesta toiminnasta kohdistuu harvinaisiin, erityisosaamista
vaativiin potilasryhmiin, kuten neuropsykiatrisiin potilaisiin. Näitä
ryhmiä varten keskitetään palvelut osaamiskeskuksiin ja tarvittaessa
tarjotaan niihin liittyviä konsultaatioita keskitettyjen vastaanotto- ja
osastopalvelujen lisäksi."
Ennen
kuin Hus psykiatria saa nämä erinomaiset suunnitelmat käytäntöön, miten
käy väliinputoajanuorille? Miten hoito järjestetään maaliskuussa
lopetettavan Kipinä-osaston nuorille, joiden kuntoutus yllättäen nyt
keskeytyy, ja niille, jotka olisivat tällaisen hoidon tarpeessa?
Neuropsykiatristen
häiriöiden kirjo on laaja. Vanhempien kokemus on, ettei
toimintasuunnitelmassa kuvattua "harvinaista ja erityisosaamista
vaativaa" osaamista ole nuorisopsykiatrisilla osastoilla, vaikka niin
väitetään. Osastoilla vanhemmat joutuvat usein kertomaan hoitotaholle
nuortensa erityispiirteistä ja mielen maailmasta. He ovat todellisia
asiantuntijoita ja heitä tulisi kuunnella, kun hoitomuotoja kehitetään
tai lakkautetaan.
Yleisesti
ottaen vanhempien kokemus on, että heidän nuorensa jäävät tyhjän päälle
siirtyessään lastenpsykiatrialta tai -neurologialta nuorisopsykiatrian
puolelle.
Neuropsykiatriset
potilaat ovat neurologian ja psykiatrian välimaastossa. Ylilääkäri
Risto Vataja ja psykiatrian professori Jyrki Korpela ovat ehdottaneet,
että Suomessa voitaisiin edistää alan osaamista perustamalla
neuropsykiatrian erityispätevyys. Sen voisi saada riittävän koulutuksen
ja käytännön palvelun suorittanut neurologi tai psykiatri (Duodecim
2007).
Ympärivuorokautista
tukea ja kuntoutusta tarvitsevan autismin kirjon nuoren paikka ei ole
psykiatrisella osastolla. Kotiin tehtävästä jalkautuvasta työstä taas ei
koeta saatavan vastaavaa hyötyä. Autismin kirjon häiriön nuori ei ole
psykiatrinen potilas. Erilaisuutensa vuoksi hän tarvitsee usein
kuntoutusta ja hoitoa voidakseen sopeutua maailmaan, jonka hän kokee
neurobiologisista syistä stressaavana ja jossa hänen voi ajoittain olla
vaikea toimia.
Maija Laitinen
Petra Hietala-Rasku
Maija Isola
Pro nepsy, nuoret ja lapset -ryhmä
HS Mielipide 23.3.2015
Petra Hietala-Rasku
Maija Isola
Pro nepsy, nuoret ja lapset -ryhmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti