TRANSLATE

maanantai 13. kesäkuuta 2005

Margariinihoitoa

Aluksi hämäsi, kun kaikki uudet hoitajat eivät esitelleet itseään.
-    Mitä, jos siinä tapauksessa itse esittelisit itsesi.

Itseasiassa täällä on varmasti hyvin koulutettu henkilökunta, mutta hoidossa on muutama asia, joka askarruttaa. Jotkut hoitomenetelmät tuntuvat johtavan lapsen ahdistukseen, kuten levitteen käyttö aamupalalla. Lapsi on ollut allerginen ja ehkä siitä syystä tarkka, mitä suuhunsa pistää. Miksi leivän päälle pitää panna margariina? Miksi vaihtoehtoisia levitteitä ei ole kuten esimerkisi koulussa ja työpaikalla? Miksi on pakko laittaa levitettä? Jos ei laita margariinia - hoitaja laittaa. Jos laittaa liian vähän - pitää laittaa lisää.
-    Päiväkodissakaan ei ole valintamahdollisuutta. Lapsen pitää tottua tiettyihin sääntöihin ja noudattaa niitä.

Eikö tästä voida joustaa, sillä edelleen neljän kuukauden jälkeen se johti kiinnipitelyyn, kun hoitaja lisäsi margariinia lapsen leivälle, vaikka hän oli sitä jo siihen ohuelti laittanut. Tuntoherkkä lapsi inhoaa kiinnipitoa yli kaiken ja kutsuu sitä kidutukseksi. Kotonakaan ei meidän ole tarvinnut turvautua kiinnipitelyyn – lapsen kanssa on pärjätty ihan puhumalla, kun asiat on perusteltu ja valintamahdollisuuksia annettu.
-    Hoito on kyllä yksilöllisesti suunniteltua, mutta tiettyjä yhteisiä pelsääntöjä pitää olla.
-    Lapsen tuntoherkkyys liittyy monesti lapsen ja aikuisen vuorovikutukseen. Pitelyllä totutetaan lasta vanhemman läheisyyteen.

Miksi maanantain takkaillassa, lapsen on pakko juoda limua, vaikka lapsella on unihäiriöitä? Kun Elias ei halunnut juoda kokista , sanottiin, että pitää juoda vähintäin lasillinen kuten muutkin – muutoin lapsi on osastolla vielä vanhana papparaisenakin. 
-    En tunne tapausta, mutta täällä opitaan toimimaan korrektisti erilaisissa tilanteissa.