Kysymys koski lastenlinnan
psykiatrista yksikköä, jossa meno oli myös melkoinen. Erään toisen
sairaanhoitopiirin lasten psykiatrian ylilääkäri vastasi, että kyseisen
yksikön väärät toimintatavat ovat tiedossa lääkäripiireissä, siihen on
yritetty vaikuttaa, mutta tuloksetta.
Kehotti
muuttamaan Ouluun, jossa on kuulema hyvä yhteistyö psykiatrian ja
neurologian alueella, sekä kehotti tekemään valituksen potilasasiamiehen
avustuksella, jos ei omaa perhettä ehdi valitus auttaa, niin auttaa
ainakin tulevaisuudessa muita perheitä.
Oma
lapseni huostaanotettiin lastenlinnasta, jossa ei pyyntöjäni
neurologisista tutkimuksista ja epäilyäni assista pidetty yhtään minään.
Kaikki lapsen oireet vain olivat psykoottista, hänen suhteensa ruokaan,
ympäristöön ja vissiin kaikkeen mahdolliseen. Itse tiesin koko ajan,
että tämä lapsi ei ole eläessään psykoosia nähnytkään.
Aspergerin mahdollisuus kiellettiin, vaikka
tarjosin sitä jo silloin. Tosin myöhemmin sanottiin, että tuolloin ei
pystytty tekemään tutkimuksia vielä alle 5-vuotiaalle. Mutta
lapsi vaadittiin analyyttiseen ryhmäpsykoterapiaan, joka kesti kaksi
vuotta. Terapia-aika oli lapselle TOSI raskas, eikä sillä ollut mitään
vaikutusta lapsen ongelmiin. Sehän on juuri se terapiamuoto, jota ei AS-lapsille suositella ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti