design"-osiossa ja muuhun tasoon nähden heikot pisteet kuvien
järjestämisessä tarinaksi. Onko sinulla näistä yksityiskohtaisia
tietoja tai muistiinpanoja?
Näistä on tiedä. Tuntui palautteesta päätellen, että kaikkia osoita
ei lapsen "psykoosin" takia pystytty edes kunnolla suorittamaan.
AS on jo 20 vuotta länsimaissa tutkittu ilmiö,
jonka perinnöllinen tausta ja neurologiset piirteet tunnetaan
jo varsin yksityiskohtaisesti. Se ei ole millään tavalla leimaavampi
tai epämääräisempi käsite kuin esim psykoosi, skitsofrenia tai
persoonallisuushäiriö. Se on itse asiassa monella tapaa
konkreettisempi ja paremmin määritelty kuin nämä. AS:aan liittyy myös
paljon positiivisia piirteitä, sen kanssa elämiseen on olemassa
monenlaisia tukisysteemejä, ja lisää on kehitteillä. Lapsen
koulunkäynnin ja yleisen hyvinvoinnin kannalta olisi todella
vastuutonta jättää tämä mahdollisuus tutkimatta.
Tämä onkin ollut minulle mysteeri, mikä on mielenterveysdiagnoosin
suhde aspergeriin. Lääkäri väittää psykkosia päädiagnoosiksi. Itse
näen lapsen "ongelmat" paljolti mielikuvitusleikkeinä - ajanviettona,
jottei esim. koulussa olisi niin tylsää.
En luottaisi tällaisen lääkärin tarjoamaan konsultaatioon, sillä hän
todennäköisesti löytää konsultiksi samanhenkisen kollegan, jonka
lausunnon sisällön arvaa jo etukäteen.
Lääkäri kyllä myönsi, että neurologit saattavat "löytää aspergerin",
mutta sillä ei lapsen hoitoon ole vaikutusta, sillä tämä "hoito on jo
sinänsä laaja-alaisen kehityshäiriön hoitoa, johon asperger myös
kuuluu". Miksi siis tehdä uutta lasta leimaavaa diagnoosia. Minusta
nykyinen hoito ei kuitenkaan ole sopivaa, sillä se aiheuttaa lapsen
ahdistuneisuutta ja kiinnipitotilanteita, joita kotona ei koskaan ole.
Itse toivoisin, että uusi diagnoosi johtaisi sopivampaan hoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti