Vaikeaa lapselle on abstraktien käsitteiden ja kokonaisuuksien ymmärtäminen. Matematiikassa pitkät sanalliset tehtävät pitää selittää. Toisaalta poika oppii mielellään sääntöjä. Laskusäännön opittuaan hän tekee mielellään matematiikantehtäviä. Lääkityksen alettua lapsi unohti mm. jo opittuja laskusääntöjä ja kuinka kellotaulua luetaan, vaikka hän osasi kellon jo ennen kouluikää. Tämä hämmentää lasta ja osaltaan vaikuttaa lääkekielteisyyteen.
Lapsi vastustaa helposti uusia ja odottamattomia asioita ja tilanteita. Lapselta puuttuu uusissa asioissa aloitekyky ja motivointi vaatii opettajalta kekseliäisyyttä. Uuden asian oppimisessa auttaa, jos asia voidaan liittää lapsen sen hetkisiin kiinostuksen kohteisiin – kuten esimerkisi Kalevala, josta hän vieläkin haluaa oppia lisää. Aiheeseen voi liittää monia sivujuonteita eri oppiaineista. Sammontaonnasta saa vaikka matematiikkan tehtäviä ja matkan Pohjolan emännän luo voi liittää vaikka maantieteeseen. Innostuttuaan lapsi toimii mielellään itsenäisesti. Laskutehtävät sujuvat kun lapsi opii uuden laskutavan. Lapsi etsii kiinnostuksen kohteestaan mielellään lisätietoa vaikka internetistä. Lasta voi myös palkita omilla antamalla aikaa omiin kiinnostuksen kohteisiin. Hankalan tehtävän jälkeen voi antaa hänen itsenäisesti paneutua vaikka Kalevalan historiaan.
Poika pitää keskustelutunneista. Hän pohtii filosofisia kysymyksiä mielellään aikuisten kanssa. Lapsi muistelee alkuaikoja Auroran koulussa. Häntä kiinnosti keskustelu itsekkyydestä ja odotti jatkoa, jonka piti käsittellä epäitsekkyyttä. Suuri pettymys oli, kun hoitaja vai hänet pois kesken tunnin. Oppitunti kesti tuolloin vain puoli tuntia ja lasta selväsiti ahdisti, kun epäitsekkyys jäi käsittelemättä. Mielenkiintoinen oppitunti voi kestää täydet 45 minuuttia. Hankalat uudet asiat voivat vaatia oppitunnin pilkkomista pienempiin kokonaisuuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti