Sanoit, että poika on välillä rauhaton. Syynä on usein, että sosiaalinen tilanne saattaa muodostua liian raskaaksi hänelle. Tuolloin olisi hyödyllistä, että lapsi voisi poistua hetkeksi luokasta. Opettaja voisi lähettää lapsen vaikka noutamaan jotain tavaraa, jolloin hän saisi pätevän syyn poistua ja tuntisi samalla itsensä hyödylliseksi. Piilopaikkakin olisi hyödyllinen, jos sellaisen voisi luokan läheisyyteen järjestää, jolloin hän voisi saada hengähdystilaa. Nyt lasta rasittaa se, että ei saa olla hetkeäkään omissa oloissaan – tämä jos mikä stressaa lasta.
Koulutehtävien tekeminen kotona on aina ollut hidasta. Kun jakaa tehtävät pieniin kokonaisuuksiin ja antaa lapselle läksyjen välissä levähdyshetkiä esimekiksi musiikin ja ulkoilun parissa tehtävät sujuvat erinomaisesti. Poika tarvitsee aina paljon positiivista, mutta rehellistä palautetta työstään. Negatiivista palautetta on vaikea ottaa vastaan ja se masentaa lasta. Hän sanoo helposti ”En osaa yhtään mitään”.
Poikamme pitää siitä, että otetaan esille hänen erikoiskyvyt – hyvä muisti ja musiikki. Lääkehoidossa häntä eniten masentaa muistin menetys, jonka hän on huomannut lääkkeen aiheuttavan. Lapsi tarvitsee paljon ennakkotietoa tulevista haasteista ja siitä mitkä asiat on tavottelemisen arvoista ja minkä takia.
Motivaatiolla on suuri merkitys. Joskus pitää vain odottaa, että lapsi on valmis uusiin tavotteisiin. Lapsen on helpompi selvitä, jos oppimistavoitteet tulevat pieninä kokonaisuuksina pitkin lukuvuotta. Lukuvuoden lopulla mietitään yhdessä, missä lapsi on onnistunut ja iloitaan niistä yhdessä.
Varmaan monet asiat ovat sairaalakoulussa tuttuja, mutta toivoisin, että voisitte ottaa perheen asiantuntemuksen mukaan opetustyöhön kehitettäessä palkittua Auroran koulua. Teette siellä sairaalakoulussa ensiarvoisen tärkeää työtä. Kiitän opettajaa avoimesta ja hyvästä yhteistyöstä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti