TRANSLATE

torstai 30. joulukuuta 2004

Autismin ennuste luultua parempi

Kaksoistutkimuksilla on jo 1970-luvulla osoitettu Englannissa ja Ruotsissa, että Autismikirjon häiriöllä on geneettinen neurologinen alkuperä vaikka mitään yksittäistä neurologista syytä autismin syntyyn ei ole pystytty esittämään.

Makrokefaliaa, isopäisyyttä, on autistismikirjon lapsilla kuvattu muuta väestöä enemmän. Aivojen on lapsilla todettu olevan keskimääräistä isommat ja painavammat, vaikkakaan nuorilla ja aikuisilla tällaista eroa ei ole todettu. Aivojen limbisen, tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja mielentilojen säätelyn alueella,  mantelitumakkeessa (amygdalassa), pikkuaivoissa ja aivorungon tumakkeissa sekä serotoniiniaineenvaihdunnassa on havaittu poikkeavuuksia.

Neuropeptidien ja neurotrofisten välittäjäaineiden tasot on tavallista korkeampia. Ilmeisesti autisminkirjon häiriöt ovat synnyltään heterogeenisia eli epäyhtenäisiä. Häiriö alkaa jo sikiöaikana, mutta syntymään liittyvät tekijät voivat muokata oirekuvaa ja sen kulkua.  Autismiin liittyvät ongelmat kommunikoinnissa heijastavat todennäköisesti myös aivorunkoa ylempienkin aivorakenteiden toimintahäiriöistä. Koska aivorungon rakenteet kehittyvät varhaisella sikiökaudella, autismin aiheuttajakin vaikuttaa jo silloin.

Kehityshäiriönä autismia ei voi parantaa, vaikka kuntoutuksella voidaan helpottaa siihen liittyviä oireita sekä parantaa kommunikaation ja vuorovaikutuksen laatua, niin että moni autistinen ihminen voi jo nuorena aikuisena toimia ilman näkyvää haittaa. Tämä heijastuu myös perheiden arkeen. Vaikka autismi on luultua paljon perinnöllisempää sekä luultua paljon enemmän käyttäytymiseen ja ajatteluun vaikuttavaa, autismin ennuste on luultua paljon parempi.

Autismissa kehitys on usein epätasaista. Se voi olla joiltain osin viivästynyttä, mutta toisilta osin taas ikäistään nopeampaa. Autismissa peruskysymys ei nuoreella useinkaan ole kehityksen epätasaisuudesta vaan kommunikaation erilaisuudesta.


Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut

Miten autistinen oireyhtymä todetaan
Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä
Millainen on autistinen aikuinen
Millaista on autistinen käytös
Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
Millainen on autistinen nuori?
Erityisharrastukset auttaa koulussa
Millainen on autistinen koululainen?
Näin toimii autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen vauva
Miten autistinen oireyhtymä näkyy
Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
Lapsuuden psykoosi
Mitä tiedettiin autismista
Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
Millä normaalisuus määritellään?
Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
Kuinka arvioida vanhemmuutta
Mikä on lasten ja perheiden oikeus
Lääkäri vaati huostaanottoa
Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
Huostaanotto hoidollisista syistä
Sairaalakouluun
"Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
Asperger-diagnoosin vaikutus?
Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
Tarvitsemme asianmukaista tukea
Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
Mitä tapahtui lapselle koulussa?
Lapsi diagnoosien metsässä

keskiviikko 29. joulukuuta 2004

Diagnoosin asettamisen vaikeus

Autismissa ja autismin kaltaisissa oireissa on kyseessä autismikirjon häiriö. Näitä ovat, mm. High Functioning Autism (HFA), Aspergerin oireyhtymä sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt. Autismikirjon häiriö sisältää erilaiset autismin kirjoon kuuluvat diagnoosit.

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, johon liittyy monia tekijöitä aivojen synapsien, hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Leo Kannerin mukaan autistinen yksinäisyys ja pakonomainen tarve samanlaisena toistuviin asioihin olivat lapsuusiän autismin piirteet. Sittemmin autismin käsite on laajentunut autisminspektrin – autismin kirjon – häiriöiksi pervasive developmental disorders = laaja-alaiset kehityshäiriöt, jotka uusimmassa amerikkalisessa DSM-5 tautiluokituksessa kuvataan yleisdiagnoosilla autismikirjon häiriö.

Autismin kirjon alatyypit ovat ICD-10 WHO:n tautiluokituksen mukaan Suomessa:
  • F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt
  • F84.0 Lapsuusiän autismi
  • F84.1 Epätyypillinen autismi
  • F84.2 Rettin oireyhtymä
  • F84.3 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava eli disintegratiivinen kehitys­häiriö
  • F84.4 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä
  • F84.5 Aspergerin oireyhtymä
  • F84.7 Muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö
  • F84.9 Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö
Autismi määritellään ja diagnostisoidaan käyttäytymisen perusteella. Autismikirjon häiriön yksilöllisyys ja monimuotoisuus näkyy kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen piirteiden kirjona eri henkilöillä erilaisina yhdistelminä. Tähän liittyy stereotyyppistä, toistavaa käyttäytymistä, maneereita, totunnaistapoja ja kaavamaista käyttäytymistä. Ajoittain esiintyy vaihtelevaa ali- tai yliherkkyyttä ympäristön ärsykkeille.

Oirekuva vaihtelee henkilöstä toiseen yksilöllisesti ja muuttuu ajankuluessa yksilön kehityksen myötä. Eri lääkärit ovat saattaneet antaa samalle henkilölle hyvin erilaisia diagnooseja. Uudessa DSM-5 luokituksessa onkin luovuttu diagnostisten rajojen asettamisesta sen vaikeuden takia.



Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut

Miten autistinen oireyhtymä todetaan
Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä
Millainen on autistinen aikuinen
Millaista on autistinen käytös
Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
Millainen on autistinen nuori?
Erityisharrastukset auttaa koulussa
Millainen on autistinen koululainen?
Näin toimii autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen vauva
Miten autistinen oireyhtymä näkyy
Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
Lapsuuden psykoosi
Mitä tiedettiin autismista
Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
Millä normaalisuus määritellään?
Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
Kuinka arvioida vanhemmuutta
Mikä on lasten ja perheiden oikeus
Lääkäri vaati huostaanottoa
Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
Huostaanotto hoidollisista syistä
Sairaalakouluun
"Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
Asperger-diagnoosin vaikutus?
Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
Tarvitsemme asianmukaista tukea
Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
Mitä tapahtui lapselle koulussa?
Lapsi diagnoosien metsässä

tiistai 28. joulukuuta 2004

Toisen ymmärtämisen ja oman tahdon osoittamisen ongelma

Autismikirjon häiriö ei ole vamma. Vaan poikkeavuus yksilön kontaktissa, kommunikoinnissa ja käyttäytymisessä.

Kontaktissa toisiin ihmisiin katsekontakti on häilyvää. Vastaukset tulee hitaasti ja jähmeästi. Vastavuoroisuus on heikkoa ja toiminta omaehtoista. Yhteisen kohteen huomiossa on suuria vaikeuksia, koska molemmat osapuolet kiinnittävät huomiota eri tekijöihin ja asioihin.

Autistinen ihminen näkee helpommin yksityiskohdat, kuin kokonaisuuden, jonka hahmottamisessa hänellä on usein vaikeuksia. Tämä näkyy myös kielen ja kommunikoinnin kehityksen viivästymisenä ja poikkeavuutena. Odottamisen, vuorottelun ja yhteistyön ongelmia esiintyy. Toisen ihmisen motivaation ja toiminnan tarkoituksen ymmärtäminen on hidasta ja heikkoa. Tämä johtaa tulkinnan ongelmiin ja sosiaalisen selviytymisen vaikeuksiin.

Kielen ja kommunikoinnin erityispiirteitä ovat viivästyneen ja poikkeavan vuorovaikutuksen, jäljittelyn kehityksen heikkous. Toisen ymmärtämisen ja oman tahdon osoittamisen ongelmat. Passiivisen ja aktiivisen sanaston suppeus, puheen ymmärtämisen ongelmat sekä spontaanin puheen tuottamisen ongelmat, kuten miten ja miksi puhua.

Viestinnän funktiota on viakea oivaltaa. Myös hiljaisen ei-kielellisen tiedon välittäminen ja tulkitseminen on ongelmallista samoin kun puheen tuottaminen. Käsitteiden väärin ymmärrystä, kielen konkretiaa, kielenhallinnan ja keskustelutaitojen heikkoutta esiintyy.

Käyttäytymiseen liittyy omaehtoisuus, juuttuminen, pakkotoiminnot, uhmakkuus, raivotuminen, haastava käytös ja vaikeus rauhoittua stressitilanteessa muiden ihmisten tavoin. Huomattavat sosiaalisen toiminnan vaikeudet ovat käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Tämä näkyy erityisesti suhteessa muihin lapsiin tai vertaisiin. Sisarus- ja toverisuhteet saattavat olla todella ongelmaisia. Yleensä rauhoittumista ei edistä puhuminen, se vaan lisää stressiä. Parasta on löytää joksikin aikaa rauhallinen yksinäinen paikka.

Autismissa on kyse laaja-alaisista, yksilöllisistä vaikeuksista, jotka kumpuavat neurologisen kehityksen pohjalta. Käyttäytymisessä ilmeneviä yksilöllisiä vaikeuksia on sosiaalisuudessa, kommunikaatiossa, omalaatuisina piirteinä ja aistimuksissa havaintokokemusten erilaisuutena.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York


Tähän mennessä tapahtunut

Miten autistinen oireyhtymä todetaan
Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä
Millainen on autistinen aikuinen
Millaista on autistinen käytös
Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
Millainen on autistinen nuori?
Erityisharrastukset auttaa koulussa
Millainen on autistinen koululainen?
Näin toimii autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen vauva
Miten autistinen oireyhtymä näkyy
Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
Lapsuuden psykoosi
Mitä tiedettiin autismista
Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
Millä normaalisuus määritellään?
Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
Kuinka arvioida vanhemmuutta
Mikä on lasten ja perheiden oikeus
Lääkäri vaati huostaanottoa
Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
Huostaanotto hoidollisista syistä
Sairaalakouluun
"Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
Asperger-diagnoosin vaikutus?
Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
Tarvitsemme asianmukaista tukea
Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
Mitä tapahtui lapselle koulussa?
Lapsi diagnoosien metsässä

lauantai 25. joulukuuta 2004

Salaperäinen ja mystinen autismi

Jokainen autismikirjon ihminen on ainutkertainen. Kaikillalla on oma erityinen luonne, temperamentti, tunteet ja persoonallisuus. 

Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja ihminen on ihminen vammasta tai häiriöstä riippumatta. Kukaan ei ole henkilönä autisti, kehitysvammainen, epileptikko tai jotain muuta. Autismia esiintyy usein yhdessä muiden vammojen tai sairauksien kanssa. Ympäristön tulee toimia siten, että yksilöllisen häiriön tai vamman kanssa pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää. Henkilön vahvuudet ja heikkoudet on kartoitettava ja tukitoimet suunniteltava tarpeen mukaan.

Koko elämänkaaren mittainen kuntoutussuunnitelma ottaa ohjakset pois henkilöltä itseseltään. Helposti mennään metsään, jos kuntoutus suunnitellaan liian pitkäksi jaksoksi. Ihminen muutuu, niin muuttuu autismikirjon henkilökin. Ympäristöä on muokattava sopivaksi, mutta myös henkilö tarvitsee rakennusaineksia tullakseen toimeen ympäristössä, joka ei ole rakennettu aistihäiriöitä silmällä pitäen.

Autismikirjon henkilöllä on oma erityinen ja yksilöllinen tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa ja kehityshäiriö voidaan usein nähdä arjen vuorovaikutustilanteissa ennen varsinaisia tutkimuksia. Lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Monella autismikirjon lapsella voi olla vaikeus käyttää ja ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä.

Kommunikaatiohäiriöiden lisäksi autismikirjon häiriössä muutkin sosiaalisten taitojen häiriöt ovat tavallisia. Nämä voi näkyä yksilöllisinä, eriasteisina sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä. Aistikuormitus ja siihen liittyvä stressi voi näkyä outona ja erikoisena reagointina muihin ihmisiin, ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, tärinään, hajuihin ja makuihin.

Lapsi leikkii usein mieluummin yksin rinnakkaisleikkejä, kuin yhdessä muiden kanssa.  Näihin littyy poikkeavat leikit ja toistava käyttäytyminen. Autismin piirteenä on alentunut tai puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, mitä toinen ihminen ajattelee. Vastavuoroisesti muiden on vaikea päätellä, mitä autismikirjon ihmisen päässä liikkuu. Siksi autismia pidetään salaperäisenä ja mystisenä.

























Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York



Tähän mennessä tapahtunut


Miten autistinen oireyhtymä todetaan
Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä
Millainen on autistinen aikuinen
Millaista on autistinen käytös
Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
Millainen on autistinen nuori?
Erityisharrastukset auttaa koulussa
Millainen on autistinen koululainen?
Näin toimii autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen vauva
Miten autistinen oireyhtymä näkyy
Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
Lapsuuden psykoosi
Mitä tiedettiin autismista
Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
Millä normaalisuus määritellään?
Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
Kuinka arvioida vanhemmuutta
Mikä on lasten ja perheiden oikeus
Lääkäri vaati huostaanottoa
Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
Huostaanotto hoidollisista syistä
Sairaalakouluun
"Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
Asperger-diagnoosin vaikutus?
Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
Tarvitsemme asianmukaista tukea
Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
Mitä tapahtui lapselle koulussa?
Lapsi diagnoosien metsässä

perjantai 24. joulukuuta 2004

Autismia on kaikissa kulttuureissa

Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanis­peräinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.

Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.

Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.

Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja  valtaväestöä neurotyypillisenä.


Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki

Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York


Tähän mennessä tapahtunut

Miten autistinen oireyhtymä todetaan
Mitä tiedetään autistisen oireyhtymän syistä
Millainen on autistinen aikuinen
Millaista on autistinen käytös
Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
Millainen on autistinen nuori?
Erityisharrastukset auttaa koulussa
Millainen on autistinen koululainen?
Näin toimii autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen pikkulapsi
Millainen on autistinen vauva
Miten autistinen oireyhtymä näkyy
Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
Lapsuuden psykoosi
Mitä tiedettiin autismista
Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
Millä normaalisuus määritellään?
Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
Kuinka arvioida vanhemmuutta
Mikä on lasten ja perheiden oikeus
Lääkäri vaati huostaanottoa
Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
Huostaanotto hoidollisista syistä
Sairaalakouluun
"Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
Asperger-diagnoosin vaikutus?
Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
Tarvitsemme asianmukaista tukea
Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
Mitä tapahtui lapselle koulussa?
Lapsi diagnoosien metsässä


keskiviikko 22. joulukuuta 2004

Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla

As-diagnoosi on todella tärkeä selvittää erotuksena lasten muunlaisten laaja-alaisten sekavuustilojen hoitoon. Vaikka Aspergeristä puhutaan paljon - tietyt käsitykset on fiksaantuneet meihin - kuten oireen yhdistäminen lahjakksiin lapsiin. Paremmin sitä kuvaa esittämäsi epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla.

Perinteiset psykoterapeuttiset keskustelut, neuroleptit ja rauhoittavat lääkkeet ovat varmasti sopivia tavallisessa psykoosissa, mutta lapsemme Aspergerin kaltaisessa sekavuustilassa ne eivät ole meistä vanhemmista tuntuneet parhailta tutkimus- ja hoitomuodoilta. Esimerkisi sairaalassa aloitettu lääkitys peitti lapsen nukahtamisvaikeuden, hitaan, täsmällisen ateriointityylin ja tavan reakoida pettymyksiin. Keskusteluissa ne nähtiin oireena lapsen tunne-elämän kehittymättömyydestä. Lääkityksen loputtua pojan ominaispiirteet ovat palanneet.

Hoitohenkilökunnan huoli oli, että lapsen kanssa ei tultaisi toimeen Joulun pyhinä ja ehdotettiin lääkityksen käynnistämistä kaiken varalta uudelleen. Kiitos erinomaisen väitöskirjan*, osasin pyytää ettei lääkitystä alotettaisi ennenkuin varmuus pojan tilasta selvitettäisiin tarkemmin (Olemmehan me tälläisen lapsen kanssa tultu toimeen ennenkin yhdistämättä hänen temperamenttiaan Aspergeriin).

Kaikki asiantuntijat ovat tehneet parhaansa auttaakseen lastamme. Jokainen meistä toimii omasta ammatillisesta viitekehyksestään. Kiitos silmiä avaaavan tutkimuksen olemme osanneet tuoda esille lapsemme piirteitä, joihin emme ole aiemmin kiinnittäneet suurempaa huomiota. Pojallemme on lopultakin luvattu neuropsykologinen tutkimus - joten uskon lapsen ongelman tässä kevään kuluessa ratkeavan.

*) Taina Nieminen-von Wendtin väitöskirja ”On the Origins and Diagnosis of Asperger syndrome. A Clinical, Neuroimaging and Genetic Study” (Aspergerin oireyhtymän jalanjäljillä. Kliiniset löydökset, neurokuvantaminen ja genetiikka) tarkastettiin 3.12.2004.


Tähän mennessä tapahtunut


sunnuntai 19. joulukuuta 2004

Sairaalakouluun

Kiitos hauskoista korteista! Oli ilo lukea niitä. Kuulimme todellakin sairaalakoulun opettajalta, että hän on ollut yhteydessä sinuun. 

Olen pahoillani, että emme ole voineet ilmoittaa tilanteesta aiemmin - mutta olemme  odottaneet lopullista diagnoosia ja todella eläneet yhtälailla epävarmuudessa täällä kotonakin. Edelleenkin epävarmuus jatkuu...  on vaikea sanoa mitään semmoisesta mitä ei tiedä.

Vanhempana näen, nyt kun lääkekuuri on lopetettu, että lapsi vaikuttaa jo tutulta entiseltä itseltään. Vasta menneellä viikolla saimme diagnoosin, jonka mukaan hänen pitää kuitenkin jatkaa ainakin ensi kevään sairaalakoulussa.

Lopullista diagnoosia ja varmuutta hoidon kestosta emme ole vieläkään saaneet - asiantuntijoittenkin on vaikea asiasta sanoa mitään varmaa. Yleisellä tasolla lapsilla on hyvä ennuste toipua vastaavanlainlaisista laaja-alaisista käyttäytymisoireista. Kevään aikana seurataan lapsen tilanteen kehittymistä, kuntoutetaan häntä ja suoritetaan vielä lisätutkimuksia.

Tarkoituksemme oli kyllä ottaa heti yhteyttä koulun muutokseenkin liittyen. Miten lapsemme koulunkäynti voitaisiin järjestää kuntoutuksen jälkeen.  Sairaalakoulukin on tilapäinen ratkaisu. Lapsi itse toivoo kyllä paluuta omaan kouluunsa tutulle luokalle, vaikka ehtikin olla siellä vain vähän aikaa. Hän on ollut tyytyväinen kouluun ja muistaa hyvällä opettajaa ja luokkatovereitaan. Olemme myös itse olleet tyytyväisiä hyvään yhteistyöhön ja ymmärtävään tukeen, joa olemme saaneet sinulta.


Tähän mennessä tapahtunut

perjantai 17. joulukuuta 2004

Kuinka arvioida vanhemmuutta

Tärkeätä olisi keskustella myös niistä keinoista, joita klinikoilla käytetään arvioitaessa vanhempien kyvykkyyttä toimia vanhempina. 

Nykyisin käytössä oleva menetelmä, ns. Marschak-videointi, ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava. Tässä menetelmässä videoidaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta heidän tehdessään kameran edessä sarjan tehtäviä. Kuvanauhan perusteella menetelmään perehtynyt asiantuntija antaa sitten lausuntonsa lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta ja tuomionsa siitä, onko vanhempi lapselle riittävän hyvä vanhempi vai ei.

Lisäksi tarvittaisiin myös jonkinlaiset eettiset pelisäännöt, jotka auttaisivat näitä tilanteita sivusta seuraavia kollegoita tietämään, miten heidän näihin tilanteisiin pitäisi puuttua. Ainakaan minun omatuntoni ei salli sitä, että minun tulisi kollegiaalisuuden nimissä pitää suuni kiinni ja olla puuttumatta sellaisiin työtapoihin, jotka mielestäni selkeästi loukkaavat lasten ja perheiden ihmisoikeuksia.

Huostaanotto - tai edes huostaanotolla uhkaaminen - ei voi näissä tilanteissa olla se tapa, jolla oikeusvaltiossa ratkotaan lääkäreiden ja vanhempien välisiä näkemyseroja siitä, mikä on paras tapa auttaa ja tukea poikkeavalla tavalla käyttäytyviä lapsia.

Ben Furman
psykiatrian erikoislääkäri 


Lääkärilehti 51-52/2004  



Tähän mennessä tapahtunut


Mikä on lasten ja perheiden oikeus

Keskussairaalan lastenpsykiatriksi erikoistuva lääkäri yhdessä sairaalan ylilääkärin kanssa oli kuitenkin edelleen sitä mieltä, että vanhemmat eivät pysty tarjoamaan Villelle riittävän hyvää kasvualustaa. 

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tukeutui omassa ratkaisussaan tähän keskussairaalan viralliseen kantaan. Hallinto-oikeus hylkäsi vanhempien valituksen todeten lausunnossaan, että lapsen hoitosuositus perustuu vankkaan lääketieteelliseen arvioon lapsen hoidon tarpeesta.

Tämä tapaus herättää kolme vakavaa kysymystä.
1. Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei?

2. Onko eettisesti perusteltavissa, että lääkäri tekee vanhemmista lastensuojeluilmoituksen, jossa hän väittää vanhempien laiminlyövän lastaan, kun nämä eivät ole tehneet mitään muuta väärää kuin kieltäytyneet noudattamasta lääkärin hoitosuositusta?

3. Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa?

Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä sitä, että maassamme toimitaan edellä kuvatulla tavalla. Pelkään myös pahoin, että Villen tapaus ei ole ainutkertainen. Sen vuoksi toivon, että kuvaamani tapaus herättäisi avoimen keskustelun tästä vaikeasta ja vakavasta aiheesta. Lasten ja perheiden oikeusturvan takaamiseksi meidän tulisi luoda maahamme mahdollisimman pian jonkinlaiset eettiset pelisäännöt niitä tilanteita varten, joissa lastenpsykiatrit ajautuvat lapsen perheen kanssa erimielisyyteen siitä, miten lasta tulisi hoitaa.

...Jatkuu

Furman B. (2004) Huostaanotto hoidolisista syistä Lääkärilehti 51-52/2004  


Tähän mennessä tapahtunut




Lääkäri vaati huostaanottoa

Lääkäri ei perääntynyt, vaan reagoi tilanteeseen tekemällä perheestä lastensuojeluilmoituksen. Siihen hän kirjoitti, että lapsi tulisi välittömästi ottaa huostaan, sillä vanhemmat laiminlyövät lastaan kieltäytymällä lastenpsykiatrisen keskussairaalan määräämästä hoidosta.

Lastensuojeluviranomainen toimi lastenpsykiatrisen sairaalan ohjeiden mukaisesti, otti Villen huostaan ja sijoitti hänet lastenkotiin, missä hän on edelleen. Lastenkodissa Ville kaipaa vanhempiaan ja toivoo pääsevänsä pian kotiin, vaikka viihtyykin lastenkodissa suhteellisen hyvin.

Vanhemmilla on hyvät välit sekä Villeen että lastenkodin henkilökuntaan. He tapaavat Villeä säännöllisesti lastenkodissa, jonka lisäksi he saavat ottaa hänet kotilomalle joka toinen viikonloppu. Vanhemmilla on juristi, joka yrittää auttaa heitä purkamaan huostaanoton, jotta he voisivat itse päättää Villen asuinpaikasta.

Perhe valitti hallinto-oikeuden vahvistamasta huostaanottopäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely vei hallinto-oikeudessa liki vuoden, lapsen asuessa tuon ajan sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Hallinto-oikeudessa useat henkilöt, mm. lapsen virallinen edunvalvoja, kaksi vanhempiin huolella tutustunutta aikuispsykiatria ja yksi maassamme varsin arvostettu lastenpsykiatri, todistivat, että nyt jo 13-vuotias Ville haluaa asua kotonaan ja että hänen vanhempansa ovat täysin kyvykkäitä huolehtimaan hänestä.

...Jatkuu

Furman B. (2004) Huostaanotto hoidollisista syistä Lääkärilehti 51-52/2004 

 

Tähän mennessä tapahtunut

Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa

Kaiken aikaa sekä Ville että hänen vanhempansa odottivat, että sairaalahoito voitaisiin lopettaa ja Ville voisi päästä kotiinsa elämään normaalia elämää. 

Ville on älykäs poika, ja hän menestyy koulussa hyvin. Neurologin arvion mukaan Ville kärsi Aspergerin oireyhtymästä. Keskussairaalan psykoanalyyttistä oppisuuntaa edustava lastenpsykiatri ei kuitenkaan hyväksynyt tätä näkemystä, vaan oli sitä mieltä, että Villen häiriö oli psykoottistasoinen ja hän tarvitsi parantuakseen avohoitoa intensiivisempää hoitoa ja kuntoutusta.

Kun sairaalahoito oli jatkunut jo puolitoista vuotta, lastenpsykiatri ilmoitti vanhemmille, että Ville oli siinä määrin parantunut, että sairaalahoito voitiin lopettaa. Samalla hän antoi ymmärtää, ettei Ville voisi palata kotiin, vaan että hyvän hoitotuloksen varmistamiseksi hänet pitäisi sijoittaa sijaisperheeseen. Taustalla oli ajatus, että Villen vanhemmat eivät pystyisi tarjoamaan lapselleen riittävän tukevaa ja turvallista kasvuympäristöä.

Lääkärin ehdotus tuli vanhemmille täytenä yllätyksenä. He olivat osallistuneet aktiivisesti lapsensa hoitoon, suostuneet kaikkiin ehdotuksiin ja tehneet kaiken sen mitä heiltä oli pyydetty. Nyt heidän mittansa tuli täyteen. He ilmoittivat, etteivät suostu ehdotukseen vaan haluavat, että heidän poikansa asuu kotona ja käy tarvittavissa hoidoissa kotoa käsin.

...Jatkuu

Furman B. (2004) Huotaanotto hoidollisista syistä. Lääkärilehti 51-52/2004 

Tähän mennessä tapahtunut

Huostaanotto hoidollisista syistä

Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset, jos vanhemmat eivät hyväksy lastenpsykiatrin hoitosuositusta?

Olen tutustunut perusteellisesti tapaukseen, joka mykistää minut. 12-vuotias Ville (nimi muutettu) otettiin huostaan sen vuoksi, että hänen vanhempansa eivät suostuneet siihen, että heidän lapsensa olisi sijoitettu hoidollisista syistä sijaisperheeseen.

Tapahtumat alkoivat, kun Villellä havaittiin päiväkodissa poikkeavaa käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa, ja tämän takia hänet ohjattiin perheneuvolaan tutkimuksiin. Siellä hänet tutkittiin ja hoidoksi määrättiin lapselle tiivistä yksilöterapiaa ja vanhemmille käynti sosiaalityöntekijän luona säännöllisesti. 


Hoidosta huolimatta Villen oireet pahenivat koulussa siinä määrin, että perheneuvolan lastenpsykiatri päätti lähettää Villen keskussairaalaan tutkimuksiin. Muutaman viikon mittaiseksi tarkoitettu tutkimusjakso venyi puolentoista vuoden mittaiseksi osastohoidoksi, jonka aikana vanhemmat osallistuivat aktiivisesti poikansa hoitoon.

 Ote
psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin kirjoituksesta Lääkärilehti 51-52/2004  Jatkuu...

 Tähän mennessä tapahtunut

Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta

Siinähän meille kävi tuuri, että me emme tehneet yhtään mitään muuta kuin kieltäydyimme lähettämästä poikaa sairaalaan hoitoon.

Muistelen että viikottainen hoitosuhde katkesi ja muuttui kuukausittaiseksi tai tapahtui jotain vastaavaa. Olisivat niin halunneet lapsen sisälle sairaalaan. Kuten kerroin eräällä kerralla, poliklinikalle ilmestyi lääkäri, joka oli ruvennut tutkimaan aspergerin oireyhtymää, joka oli siihen aikaan unohdettu diagnoosi.

Serkku oli siis ensimmäisiä (ainakin Keski-Suomessa) tämän diagnoosin saaneita. Vähän aikaisemmin lapsi olisi leimattu tuota pikaa hulluksi. Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger tutki aikanaan 1944 alkaen ilmeiseti aluksi itseään ja keksi tämän oireyhtymän.

Sittemmin tämä  jäi unohduksiin kunnes tutkijat keksivät sen uudelleen esiin 1990-luvulla. Tuskinpa Hans Asperger on ainoa unohdettu nero ja tuskin aspergerin oireyhtymä on ainoa pitkään unoksissa ollut diagnoosi.

Tähän mennessä tapahtunut